SHIGELLA
Mikä on shigella?
Shigellat ovat yleisiä ripulitaudin aiheuttajia kehitysmaissa. Shigellabakteereja on useita eri lajeja, joista Suomessa yleisimmät ovat Shigella sonnei ja Shigella flexneri. Shigella dysenteriae on aiheuttanut kehitysmaissa epidemioita, joissa taudinkuva on ollut vakava.
Miten shigella tarttuu?
Shigella leviää suhteellisen herkästi kosketustartuntana sairastuneesta ihmisestä toiseen. Tämä johtuu siitä, että tartuttava bakteeriannos on huomattavan pieni (10–500 bakteeria). Shigellatartunnan voi myös saada bakteerilla saastuneesta ruoasta, juomavedestä tai uimavedestä. Shigellat ovat ainoastaan ihmisen (ja muiden kädellisten) bakteereja, joten tartunta ei leviä eläinten välityksellä.
Mitkä ovat shigelloosin oireet?
Shigelloosin itämisaika on 1–7 vuorokautta. Oireina ovat ripuli, joka on usein verinen (tästä johtuu taudin nimi "punatauti”), kuume, pahoinvointi ja vatsakivut. Taudin kesto on yleensä 5–7 vuorokautta. Pitkäaikaiskantajuutta ei esiinny. Jälkitautina shigelloosiin voi liittyä reaktiivisia niveltulehduksia
Miten shigella todetaan?
Shigellabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä tutkitaan ulostenäyte, siitä yleensä viljellään salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten shigellainfektiota hoidetaan?
Suomessa suositellaan, että shigellainfektiot hoidetaan mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Joskus taudinkuva voi olla niin vaikea, että sairaalahoito on tarpeen.
Ohjeita shigellainfektioon sairastuneelle
- Pese kädet usein ja huolellisesti, etenkin WC-käynnin jälkeen
- Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä
- Älä laita ruokaa muille
- Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, pese kädet on huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen
NOROVIRUS
Mikä on norovirus?
Kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Myös lapsilla ne ovat merkittävä vatsataudin aiheuttaja. Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita, esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä.
Norovirukset ovat varsin kestäviä. Noroviruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyyn suositellaan 90 asteen lämpötilaa vähintään 2 minuutin ajan, vaikka kokeellinen näyttö tästä puuttuu. Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta.
Mitkä ovat norovirusinfektion oireet?
Taudin itämisaika on 12–48 tuntia. Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu. Valtaosalla sairastuneista on myös ripulia, joka on yleensä lyhytkestoinen ja lievä. Osalla on myös lämpöilyä, joka voi erottaa taudin bakteeritoksiinien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.
Miten norovirus tarttuu?
Noroviruksia erittyy runsaasti sairastuneen henkilön ulosteisin. Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöstä toiseen, viruksilla saastuneen veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Tartunta voi myös levitä viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta.
Miten norovirus todetaan?
Norovirus voidaan osoittaa uloste-, elintarvike- ja vesinäytteistä elektronimikroskopialla tai geeninmonistusmenetelmällä.
Miten norovirusinfektioita hoidetaan?
Norovirusinfektioon tehoavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla. Yleensä sairaus on lievä ja paranee nopeasti, mutta joskus oireet voivat olla rajummat ja sairaus edellyttää nestehoitoa sairaalassa.
SALMONELLA
Mikä on salmonella?
Salmonellat ovat yleisiä eläinten kantamia bakteereja. Salmonellat voivat aiheuttaa suolisto- ja yleisinfektioita ja niitä tunnetaan yli 2 000 serotyyppiä. Yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat salmonellan serotyypit ovat Enteritidis ja Typhimurium.
Miten salmonella tarttuu?
Salmonella leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä, mutta se voi tarttua myös ihmisestä toiseen, jos esim. käsihygienia on puutteellinen. Lemmikkieläimet, erityisesti matelijat, voivat myös olla tartunnanlähteenä. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat mm. huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito ja idut.
Mitkä ovat salmonellainfektion oireet?
Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Itämisaika on 6-72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4-10 päivää. Oireeton kantajuus loppuu yleensä 4-5 viikon kuluessa, mutta voi kestää 10 prosentilla potilaista 10-12 viikkoa ja alle prosentilla jopa yli vuoden. Salmonellaan sairastuneista vastasyntyneistä puolet säilyy kantajina useita kuukausia. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
Miten salmonella todetaan?
Salmonellabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä otetaan ulostenäyte, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Oireetonta salmonellakantajuutta selvitettäessä voidaan pyytää pelkästään ulosteen salmonellaviljely. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten salmonellaa hoidetaan?
Salmonellan aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan. Mikrobilääkehoitoa voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
- pitkittynyt taudinkuva
- taudinkuva viittaa yleisinfektioon
- potilas on alle yhden vuoden ikäinen tai vanhus
- henkilöllä on vaikea perussairaus (maligniteetti, hiv-infektio tai muu immuunisuppressio, sokeritauti, maksan ja munuaisten vajaatoiminta).
KAMPYLOBAKTEERI
Mikä on kampylobakteeri?
Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) jaCampylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Muista eläimistä monet linnut, nauta, sika, lampaat, vuohet, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.
Miten kampylobakteeri tarttuu?
Kampylobakteeri leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Bakteeri voi tarttua myös ihmisestä toiseen, mutta tämä ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi salmonelloilla. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat erityisesti huonosti kypsennetty broilerin liha, pastöroimaton maito ja klooraamaton vesi.
Mitkä ovat kampylobakteeri-infektion oireet?
Kampylobakteeri-infektion yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme (1–7) päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempään kestävä kantajuus on harvinaista. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
Miten kampylobakteeri todetaan?
Kampylobakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli ulostenäyte otetaan äkillisen vatsataudin yhteydessä, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten kampylobakteeri-infektio hoidetaan?
Kampylobakteerin aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Kampylobakteeri-infektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.
YERSINIA
Mikä on yersinia?
Yersiniat ovat eläimissä esiintyviä bakteereja, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle suolisto- ja yleisinfektioita. Tärkeimmät ihmisille tautia aiheuttavat yersinialajit ovat Yersinia enterocolitica ja Yersinia pseudotuberculosis.
Miten yersinia tarttuu?
Yersinia leviää yleensä saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä. Siat ovat usein Yersinia enterocolitican kantajia, mutta myös muut tuotantoeläimet voivat olla bakteerin kantajia. Tartunta onkin usein saatu kypsentämättömästä tai huonosti kypsennetystä sianlihasta. Monet eläimet, mm. jyrsijät ja linnut ovat Y. pseudotuberculosiksen kantajia. Tartuntoja on kuvattu tapahtuneen mm. vihannesten välityksellä. Yersiniatartunnat henkilöstä toiseen ovat harvinaisia.
Mitkä ovat yersiniainfektion oireet?
Yersiniainfektion itämisaika on 4–7 vuorokautta. Yleisimmät oireet ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Taudin oireet voivat muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta. Oireet voivat kestää muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon. Osalle sairastuneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
Miten yersinia todetaan?
Yersiniabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä tutkitaan ulostenäyte, siitä viljellään salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten yersiniaa hoidetaan?
Yersinian aiheuttamat infektiot paranevat useimmiten ilman lääkehoitoa. Jos oireet ovat vakavat tai tauti pitkttynyt, voidaan käyttää mikrobilääkehoitoa (antibioottihoitoa).
