maanantai 10. marraskuuta 2014

                                                             ISLAMILAISUUS
1.   1    Islam on arabiankielinen sana, joka tarkoittaa alistumista ja tottelevaisuutta, eli täydellistä antautumista Jumalan johdatuksen varaan.  Maassa arviolta 50 000 – 60 000 henkilöä.
Viidestä pilarista muodostuu perusta, jolle hengellinen elämä rakentuu:
  Uskontunnustus
  Rukous
  Almut
  Paasto
  Pyhiinvaellus

2.    2    Aikaisemmiln mainittiin jo, että sairasta tulee käydä katsomassa joko kotona tai sairaalassa. Jos hän on niin huonona, että kuolema on lähellä, ei häntä saa jättää yksin. Jos vakavasti sairaan potilaan tila sairaalassa äkkiä huononee, täytyy hänen omaisilleen välittömästi ilmoittaa tästä. Kuolema on siirtymistä yhdestä olotilasta toiseen. On täysin luonnollista, että ihmisistä tuntuu vaikealta erota maallisesta elämästään ja siirtyä johonkin, josta he eivät tiedä mitään tarkasti. He voivat joutua ahdistuksen tai paniikin valtaan, ja silloin heillä on hyvä olla joku vierellään lohduttamassa ja lukemassa heille Koraania, sekä auttamassa heitä sanomaan: "La ilaha illallah" (ei ole muuta Jumalaa kuin Allah).
Ihminen on kuollut silloin, kun sielu jättää ruumiin, mistä seuraa sydämen sykkeen pysähtyminen ja kaikkien elinten toiminnan lakkaaminen. Käsitteet kuten "sydänkuollut" tai "aivokuollut" ovat aivan vieraita islamille. "Ihmiset eivät saa myöskään yrittää leikkiä Jumalaa ja keinotekoisin toimenpitein yrittää pidentää elämää, jotta sitten itse voisivat päättää sen loppumisesta sulkemalla hengityskone." Kuollut tulee pestä määrätyn rituaalin mukaisesti ja sitten kääriä kankaisiin haudattavaksi niin pian kuin mahdollista. On tärkeää, että kuoleman sattuessa osaston henkilökunta ilmoittaa siitä välittömästi joko omaisille tai jollekin muslimiseurakunnalle. Kuolleeseen ei mieluiten pidä koskea eikä riisua häntä, ennen kuin paikalle saapuu henkilö, jonka on määrä pestä hänet. Naisen pesun suorittavat naiset ja miehen miehet. Parasta olisi, jos sukulaiset tekisivät sen, mutta jos he eivät usko pystyvänsä siihen, jotkut muut muslimit voivat ottaa sen hoitaakseen.Elinsiirrot ovat sallittuja islamissa, jos potilaan elämä voidaan pelastaa uuden elimen avulla, ja luovuttaja tai tämän omaiset ovat antaneet siihen luvan. Elimiä ei saa ottaa luovuttajalta, ennen kuin hänet on todettu kuolleeksi. Ruumiinavaus ei ole suositeltavaa, ellei ole epäilystä rikoksesta tai jos on kyse jostakin hyvin harvinaisesta sairaudesta. Ruumiinavauksen jälkeen kaikki elimet on laitettava paikalleen ja ruumis suljettava. Vaikka elämä onkin "paennut" ruumiista, oli se kerran elävä ihminen ja sitä on kohdeltava asianmukaisen kunnioittavasti.

3.   3    Islamin uskoiset ei saa syödä ruokaa, joka on valmistettu verestä, sianlihasta, eläinten lihasta, jotka ovat kuolleet muuten kuin teurastamalla ja petoeläinten lihasta. Islamit eivät saa syödä mitään, mikä on tehty sianlihasta esim. leipää tms. missä on käytetty liivatetta, joka sisältää sianlihaa. Islamit eivät saa myöskään syödä eläintä, jolle on syötetty sianlihaa. Heille on myös tarkkaa, miten eläin on tapettu. Islamit eivät saa juoda alkoholia, eikä olla mukana sen valmistuksessa, kuljetuksessa ja käsittelyssä. Alkoholia sisältävät lääkkeet ovat sallittuja vain, jos vastaavaa alkoholitonta lääkettä ei ole.
4.   4     Islamissa lapset, erityisesti pojat ovat velvollisia huolehtimaan vanhemmistaan, sekä muista vanhoista sukulaisistaan, jos he eivät enää kykene pitämään huolta itsestään. Erityisesti tämä  koskee perheen poikia tai muita miespuolisia sukulaisia.  Muslimimaissa suuri enemmistö sairaista tai vanhuuden dementiaa potevista henkilöistä hoidetaan kotona. Jos vanhaa ihmistä hoidetaan sairaalassa, hänellä on joku läheinen sukulainen vierellään Muslimien on vaikea ymmärtää pohjoismaista vanhushuoltoa ja heidän mielestään on nöyryyttävää vanhoja vanhempia kohtaan antaa heidän maata pitkiä aikoja laitoksessa, käymättä edes katsomassa heitä. Islamissa myös sairaille ja huonokuntoisille vanhuksille pyritään luomaan mahdollisuus elää jäljellä oleva elämänsä läheistensä ja tuttavien parissa.

1.      6 Sosiaaliset tavat:
Ismalilaisuus:
Naisten asema islamissa on muodostunut pyhien kirjoitusten, historian ja kulttuuritaustan mukaan. Naisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa ensinnäkin kyseisen islamilaisen maan taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne. Toiseksi yksittäisen naisen asemaan vaikuttaa hänen ikänsä, varallisuutensa ja koulutustasonsa.
 Miesten ja naisten asemaa kuvattaessa esiintyy sanonta jonka mukaan sukupuolet ovat samanarvoisia, mutta eivät samanlaisia. Islamin pyhä kirja Koraani julistaa suhteellisen selvästi miehen perheen pääksi. Toisen tulkinnan mukaan kyseessä on vain taloudellinen vastuuasema eikä se koske oikeutta päättää naisen asioista yleensä. Varhainen islam suosi naisten mukanaoloa niin moskeijoissa kuin kouluissa. Ajan myötä suopeat asenteet haalistuivat ja naisia alettiin alistaa niin yksityisessä kuin julkisessa elämässä.
Puhtaus:
Uskonnollisia velvollisuuksia suorittaessaan henkilön tulisi olla puhdas. Tämän johdosta naiset eivät rukoile, paastoa tai käy moskeijassa kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Naisen tulisi pestä koko vartalo aina yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen. Muutoin riittää pieni puhdistuminen. Yleensä kuukautiset ovat tabu, ja niiden alkaminen saattaa olla järkytys nuorelle tytölle.
Perhe:
Muslimiperhe on laaja käsite, joka pitää sisällään vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat vanhempien sisarukset ja serkut. Perhe on samanaikaisesti sosiaalinen ja taloudellinen turvaverkosto, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä. Yksinelävät miehet ja naiset ovat harvinaisia. Myös eronneet ja lesket palaavat usein perheensä pariin.
Lasten saaminen on tärkeää. Pojat jatkavat isän sukulinjaa, kun vastaavat tytöt tulevat avuksi kotitöihin ja joissakin kulttuureissa tyttären avioituminen voi tietää morsiusmaksuja sulhasen perheeltä. Samaten aikuisikäiseksi kasvettuaan lapset elättävät vanhuksensa.
Lähihoitajan työssä Ismalilaisuus:
      Islam haluaa erottaa miehet ja naiset toisistaan myös terveyspalveluissa.
                                                            KYSYMYKSET/HAASTATTELU
1.                         Millaista on olla Islamina terveydenhuollossa?
Joskus hoitohenkilökunta tuntuu ajattelevan, että kun potilas on osastolla tms. hoidossa, että potilaalla on paljon vierailijoita, koska islameilla on velvollisuus käydä katsomassa sairaita. Islameille olisi hyvä, jos sukulaiset saisivat huolehtia sairaan intiimihygieniasta.
2.                         Millaisia erityisvaatimuksia islameilla on esim. lääkärin vastaanotolla?
Olisi hyvä, kun islaminainen tulee mieslääkärin vastaanotolle, että mukana olisi joku naispuolinen. Jos naisella ei ole itsellään mukana naispuolista seurana olisi hyvä jos hän saisi lääkärille mukaan naispuolisen hoitajan. Islameilla lääkkeet eivät saa sisältää alkoholia, paitsi jos alkoholitonta lääkettä ei ole.
3.                         Rajoittaako islamilaisuus normaalia elämääsi suomessa?
Rajoittaa jokseenkin. On iso kynnys hankkiutua lääkärin vastaanotolle, koska ei voi tietää onko sielä mieslääkäri.
4.                         Onko sinua kiusattu islamilaisuuden takia?
Joskus on nimitelty ja sellaista. Tunnen myös kuuluvani vähemmistöön, mutta se ei haittaa. Nykyään muslimeihin suhtaudutaan kumminkin suvaitsevammin.

                                                              JEHOVANTODISTAJAT
1.        Suomessa noin 18 700 jäsentä. Jehovan todistajat on neljänneksi suurin uskonnollinen yhdyskunta Suomessa. Jehova on kaikkivaltiaan Jumalan erisnimi. Jehovalla on ollut todistajia ensimmäisen ihmisparin pojasta, Aabelista, lähtien. Raamatussa kerrotaan Aabelista lähtevästä Jumalan uskollisten palvojien ketjusta, jonka jatkoa nykyajan Jehovan todistajat uskovat olevansa. Jehovan todistajien kristillisen seurakunnan nykyajan historia sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun pieni ryhmä vilpittömiä ihmisiä alkoi tutkia ennakkoluulottomasti Raamattua ja he havaitsivat vallalla olevan monia uskonnollisia opetuksia, joita Raamattu ei opeta

2.       Jehovan todistajien hoitaminen on erikoishaaste lääkäreille. Tämän uskonnon jäsenet eivät syvän uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi ota omaa tai toisen ihmisen kokoverta, punasoluja, valkosoluja eivätkä verihiutaleita. Jehovan todistajat opettavat, että Jumala loi ihmisen alun alkaen kuolemattomaksi olennoksi.

3.       3. Jehovat eivät koskaan syö veriruokia. On olemassa myös sellaisia jehovia, jotka eivät syö sianlihaa, mutta se ei ole varsinainen oppi. Jehovat kuitenkin kannattavat terveellistä ruokavaliota. Jehovat saattavat juoda alkoholia, mutta eivät humalanhakuisesti.
4.       4. Vanhuksia kunnioitetaan, mutta mitään erityistä ei Jehovan todistajilla ole vanhuksia kohtaan. Vanhuksilla on samanlainen velvollisuus käydä levittämässä Jumalan sanaa, kuin nuorilla, jos heidän terveydentilansa sen sallii. Vanhemmat Jehovat opettavat uskon oppeja nuoremmille Jehoville.

5.  Jehovan todistajat:
perhe:
Jehovan todistajien opetuksen mukaan seurustelun tulee aina vakavasti tähdätä avioliittoon. Seurustelua suositellaan vain toisen kastetun Jehovan todistajan kanssa. Liikkeen ohjeiden mukaan seurustelevan parin tulee välttää kahdestaan oleskelua sellaisissa tiloissa, joissa he saattaisivat syyllistyä sukupuoliseen kanssakäymiseen tai hellyydenosoituksiin, joita järjestö pitää sopimattomina. Tämän vuoksi järjestön
 ohjeissa suositellaan, että seurustelevalla parilla on mukanaan aina "esiliina" eli seuralainen, kun he viettävät aikaa paikassa, joka ei ole julkinen tila.
Jehovan todistajia kehotetaan avioitumaan vain toisen todistajan kanssa Sen perustana pidetään Raamatussa 1. Korinttilaiskirjeen 7:39:ssa annettua neuvoa avioitua "vain Herrassa". Ulkopuolisen kanssa avioituminen ei johda erottamiseen seurakunnasta, mutta joitakin seuraamuksia on: esimerkiksi kaikkien seurakunnassa suoritettavien tehtävien menettäminen. Jos ulkopuolisen kanssa avioituneen vanhemmat hyväksyvät avioliiton tai antavat sille "hiljaisen hyväksynnän", voi seurauksena olla palvelusetujen, kuten vanhimmistossa palvelemisen, menettäminen. Perhe-elämässä noudatetaan tulkintaa Raamatun antamasta mallista. Mies on perheen pää ja tekee lopulliset päätökset. Vaimon tehtävä on tukea ja neuvoa miestä sekä kunnioittaa tehtyjä päätöksiä. Miestä kehotetaan rakastamaan sekä kunnioittamaan vaimoaan ja hoitamaan perhettään kuten Kristus seurakuntia. Perheessä aviomiehen tulee kantaa vastuu päätöksistä ja niiden seurauksista Jumalan edessä. Hänen tulee ottaa huomioon vaimonsa toiveet ja perheen etu. Vanhemmilla on vastuu opettaa lapsiaan. Tämä tapahtuu osittain perhetutkiskelu-menetelmän avulla, jossa tutkitaan Vartiotorni-seuran julkaisemaa materiaalia. Lapsia ei kasteta syntyessä, vaan kaste tapahtuu lapsen omasta päätöksestä.
Avioliittoa pidetään pyhänä, eikä sitä pidä purkaa muulloin kuin uskottomuuden vuoksi. Jos avioliitto puretaan perusteetta, osapuolet eivät voi tahoillaan avioitua uudelleen, ennen kuin uskottomuus on osoitettu. Syynä on se, että Jehovan todistajat katsovat perusteetta puretun avioliiton olevan yhä voimassa Jumalan ja seurakunnan edessä, kunnes aviorikos on tapahtunut. Jos kuitenkin avioidutaan uudelleen, "luvatta" avioituva yleensä erotetaan seurakunnasta.
Suhtautuminen ja media:
                            
Jehovan todistajat suhtautuvat kielteisesti jäsentensä läheiseen ystävystymiseen ulkopuolisten kanssa. Jäseniä ei kannusteta osallistumaan aktiivisesti esimerkiksi koulun kerhoihin, urheiluseurojen tai kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kuitenkin kehotetaan olemaan avoin ja huomaavainen kaikille uskonnosta, rodusta, sukupuolesta tai iästä riippumatta.
Käytöstavat:
Jehovan todistajien perheen lapset käyvät vanhempiensa kanssa säännöllisesti Jehovan todistajien kokouksissa, joissa tutkitaan asioita Jehovan todistajien materiaalien kautta. Jehovan todistajaksi tullaan sen jälkeen kun on tutkittu ja luettu heidän materiaaliansa ja kun ihminen on sydämessään vakuuttunut Jehovan todistajien opetuksista ja haluaa kasteelle, jonka seurauksena hän on liittynyt virallisesti Jehovan todistajaksi. Tässä kohden Jehovan todistajien toiminta eroaa kirkon toiminnasta, joka kastaa sylivauvan lupaa kysymättä kirkon jäseneksi.
Uskonto manipuloi jäsenensä antaen valmiit opetukset, joita ei saa kyseenalaistaa. Uskontoon liittyy aina pelko ja rangaistus, joka pitää ihmisen otteessaan. Uskonto uhkaa rangaistuksella, jos ihminen luopuu uskonnosta. Uskonto ei perustu Jumalan rakkauteen, vaan ihmisen jatkuvaan uskonnollisten tekojen suorittamiseen, jossa ihminen omien tekojensa kautta ansaitsee uskonnon lupaaman palkinnon. Uskonto kahlitsee ja hallitsee ihmisen arkista elämää syyttäen häntä, jos hän poikkeaa uskontonsa opetuksista tai jossakin tilanteessa ei kykene elämään niiden mukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti